Muutoksen tuulet puhaltavat Teron elämässä. Paras ystävä Henri, oma poika, löytää rinnalleen tyttöystävän, ja pienessä mökissä ei ole enää tilaa neljälle. Isän ja koiran on muutettava omaan tupaan, josta manaajan on karkoitettava pahat henget. Yksinäisyys ja etäisyys poikaansa saa Teron elämän horjumaan ja Henrin huolestumaan isänsä hyvinvoinnista.

Kappale kauneinta Suomea kertoo perheen sisäisistä riippuvuussuhteista, miten ne muuttuvat ja mikä merkitys perheellä on. Muutos heijastuu erityisesti Teroon, joka joutuu pohtimaan ehkä jopa itsestäänselvyytenä pitämiään asioita. Isovanhemmat ovat aina huolehtineet pojistaan Terosta ja Henristä. Heikki-papan lonkkavaivat ja Pirjo-mummin ikääntyminen kääntävät asetelman päälaelleen. Samalla Tero joutuu kohtaamaan kipeän todellisuuden: Henri ei ole enää lapsi. Teron on opittava päästämään irti ja kohdattava maailma yksin.